Mitä maksaa kategoriajohtamisen koulutus yhdelle henkilölle? Hyvä kysymys, mutta tärkeämpää on valita oikea tapa edetä. Kategoriajohtaminen voi alkaa lukemisesta, jatkua avoimella koulutuksella ja viedä käytäntöön räätälöidyllä sparrauksella. Todellinen hyöty syntyy, kun yksittäisen osaamisen sijaan rakennetaan yhteinen toimintamalli.

Kategoriajohtaminen ei ole strategista, jos se jää hankinnan sisäiseksi työkaluksi. Sen tunnistaa puheesta, suunnitelmista ja tavoitteista. Jos keskustelu, analyysi ja mittarit keskittyvät operatiivisiin asioihin, myös kategoriajohtaminen on operatiivista. Strategiseksi se muuttuu vasta, kun se tukee liiketoiminnan tavoitteita ja luo uutta arvoa.

Useimmissa organisaatioissa kategoriajohtaminen on nimellisesti olemassa, mutta sen vaikuttavuus jää ohueksi. Merkki ongelmista on, jos työ on vain hankinnan sisäistä, keskittyy säästöihin ja raportointiin eikä tuota liiketoiminnalle mitattavia tuloksia. Aito kategoriajohtaminen on monialaista, tulevaisuuteen suuntaavaa ja arvoa ohjaavaa.

Kolmen blogini luokittelusta muodostuu polku: hankinta-alueiden luokittelu Kraljicin mallilla, toimittajaluokittelun syventäminen ja lopulta strateginen näkökulma. Näiden avulla hankinta-ajattelu kehittyy perusperiaatteista kokonaisvaltaiseen johtamiseen – resurssien kohdentamisesta yhteistyön kehittämiseen ja kilpailuedun rakentamiseen.

Hyvin suunniteltu strategiatyöpaja antaa fasilitaattorille tilaa keskittyä olennaiseen: tavoite, vuorovaikutus ja ajattelun ohjaus. 6 vaihetta, 28 kysymystä ja 3 tuntia muodostavat muuntuvan rungon, jota fasilitaattori voi käyttää mihin tahansa työpajaan.

Kraljic-matriisi auttaa luokittelemaan toimittajat neljään tyyppiin: strategiset, volyymi-, pullonkaula- ja rutiinitoimittajat. Luokittelu perustuu hankinnan taloudelliseen merkitykseen ja markkinan hallittavuuteen. Kraljicin avulla voidaan kohdentaa oikeat strategiat eri toimittajatyypeille ja parantaa hankinnan vaikuttavuutta.