Mittarit ja niiden toteutumisen seuranta ovat tärkeä osa hankinnan strategista johtamista, koska niiden avulla voidaan arvioita, miten hyvin hankinta tukee organisaation tavoitteita.
Haluatko kehittää hankinnan strategista johtamista? Sovi (veloitukseton) sparraus selvityksen tekijöiden kanssa - klikkaa tästä.
Mittarit ovat osa hankinnan tulosjohtamista ja hyvin valitut mittarit mahdollistavat hankintatoimen johtamisen integroituna kokonaisuutena, missä hankinnan strateginen johtaminen ja operatiivinen toiminta liittyvät saumatta toisiinsa.
Oikein valitut mittarit mahdollistavat hankinnan lisäarvontuoton kuvaamisen ja mittaamisen. Kuvaavien mittareiden ja niiden toteutumisen seurannan avulla voidaan myös tunnistaa toiminnan pullonkauloja ja kehityskohteita, joiden avulla hankinnan vaikuttavuus paranee. Sopivat mittarit mahdollistavat myös erityyppisten ja -kokoisten organisaatioiden vertailun, kehittämisen ja yhtenäisen ohjauksen.
Hankinnan mittarien asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta yhdistetään usein organisaation johtamisen jakso- ja vuositason seurantaan, toiminnan johtamisen vuosikelloon.
Toimitko yrityksessä tai julkisessa organisaatiossa, jonka resursseista valtaosa on ulkoisia? Oletettavasti toimit, sillä näin on lähes jokaisessa yrityksessä ja organisaatiossa. Miten näitä resursseja johdetaan? Millaisin askelin hankintojen strategista johtamista kannattaa kehittää? Lauri Vihosen ja Hanna Pajunen-Muhosen Julkisten hankintojen strateginen johtaminen -sarja pureutuu näihin kysymyksiin - soveltuu niin julkiselle kuin yksityiselle sektorille.
Hyviä toimintatapoja ja käytännön vinkkejä:
Kuvaa mittaamisen tavoite ja valitse tavoitetta kuvaavat mittarit. Hankinnan strategisen johtamisen mittaamisen tavoite voi liittyä esimerkiksi hankinnan suorituskyvyn arviointiin, tehokkuuden parantamiseen, riskienhallintaan ja päätöksenteon tukemiseen. Ne voivat liittyä myös mm. hankintakategorioiden ja hankintaprosessin toimintaan, markkinoiden hyödyntämiseen ja markkinoiden toimivuuteen yleensä, palvelutuottajasuhteen arvontuottoon tai toiminnan vastuullisuuteen.
Määrittele mittareihin liittyvät käsitteet ja niiden merkitykset. Määrittele selkeästi käytettävät mittarit, niiden merkitykset ja käsitteet, joista mittari koostuu. Kuvaa myös mittareiden käyttötarkoitus, toteutumisen arviointitapa ja seurantatiheys, käytettävä lähtötieto, mahdolliset laskentakaavat ja seurantavastuut.
Varmista mittareiden tuottaman tiedon luotettavuus. Varmista aina, että mittarin tuottama tieto kuvaa todellisuutta.
Tunnista hankintojen vaikutuspiirin ulkopuolella olevat asiat, mihin et voi vaikuttaa. Koska mittareiden avulla arvioidaan suorituskykyä, kannattaa mitata asioita, joihin hankinta voi omalla suorituskyvyllään vaikuttaa ja tunnistaa asiat, mitkä ovat oman vaikutuspiirin ulkopuolella.
Mittaa myös hankinnan kehittymistä ja onnistumisia perinteisten hankintamittareiden lisäksi. Mittarit voivat olla myös kvalitatiivisia ja liittyä esimerkiksi seuraaviin alueisiin: hankintayksikön tuottama hyöty organisaatiolle, hankinnan kehittyminen tai hankinnan mahdollistamat muutokset tai kustannussäästöt.
Varmista mittareiden vertailukelpoisuus organisaatioiden välillä: mahdollistat parhaiden käytäntöjen jakaminen. Merkitykseltään yhtenäisten mittareiden käyttö helpottaa toiminnan vertailua muiden organisaatioiden kanssa. Näin voidaan verrata omaa suorituskykyä muihin organisaatioihin, oppia muilta ja saada uusia ideoita hankinnan strategisen johtamisen kehittämiseen.
Hyödyt:
Hankintaa voidaan kehittää ammattimaisesti ja faktapohjaisesti. Mittareiden asettaminen ja niiden toteutumisen seuranta mahdollistavat hankintatoimen ammattimaisen kehittämisen – mittarit ovat tärkeä osa organisaation hankintojen johtamista ja kehittämistä.
Hankinta tukee organisaation tavoitteiden toteutumista. Kun hankinnan mittarit liittyvät organisaation tavoitteisiin ja mittareihin, hankinta tukee organisaation tavoitteiden toteutumista myös mittareiden seurannan kautta.
Hankintaa voidaan johtaa yhtenäisellä tavalla laajassakin organisaatiossa. Mittarit ja niiden tavoitteiden seuranta mahdollistavat yhtenäisen ja vertailukelpoisen ohjauksen organisaation sisällä ja organisaatioiden välillä, esimerkiksi hyvinvointialueiden ohjauksen valtiotasolla.
Hyviä käytäntöjä voidaan jakaa organisaatioiden kesken. Mittarit mahdollistavat erityyppisten ja -kokoisten organisaatioiden vertailun ja toiminnan kehittämisen muilta oppimisen avulla.
Tämä blogi on osa Julkisten hankintojen strategisen johtamisen parhaat käytännöt -sarjaa ja se perustuu Julkisten hankintojen strateginen johtaminen – 22 askelta menestykseen – selvityksessä tarkastellaan hankintojen strategisen johtamisen toimenpidekokonaisuutta ja kerrotaan, miten ja millä konkreettisilla keinoilla voit kehittää hankintojen strategista johtamista.
Selvitys tehtiin HankintaSuomi –ohjelmalle ja sen teosta vastasivat Hanna Hanna Pajunen-Muhonen (Innodea Oy) ja Lauri Vihonen (Leader’s Beacon Group Oy) ja Tero Saarenpää (Solita Oy).
Lue lisää strategisen johtamisen parhaista käytännöistä ja niiden hyödyntämisestä konkreettisten esimerkkien avulla valtioneuvoston julkaisuarkistosta.
Comments