Kesä on hyvä hetki pysähtyä pohtimaan omaa ammatillista kasvua. Ammattilainen kasvaa kokemusten, onnistumisten, epäonnistumisten ja oivallusten kautta. Mitkä hetket ovat muovanneet sinua eniten? Lue blogi ja pysähdy oman kehityspolkusi äärelle.

Hankintajohtajan tehtävä on yksi organisaation kiinnostavimmista mutta samalla vaativimmista johtamisrooleista. Hän toimii liiketoiminnan, talouden, toimittajien, riskien, vastuullisuuden, teknologian ja ihmisten risteyskohdassa. Pöydällä ovat yhtä aikaa tämän päivän toimitukset, huomisen kilpailukyky ja ongelmat, joita kukaan ei vielä täysin näe. Siksi hankintajohtaja voi parhaimmillaan kukoistaa tehtävässään. Hän voi rakentaa parempaa liiketoimintaa, vahvistaa organisaation

Miltä näyttää kategoriapäällikön työpäivä, kun AI toimii strategisena työparina? Blogissa kuvaan, miten promptit, AI-assistentit ja AI-agentit tukevat kategoriajohtamista markkina-analyysistä strategian päivittämiseen ja toimittajayhteistyön kehittämiseen. AI ei korvaa kategoriapäällikköä – se vapauttaa aikaa parempiin päätöksiin, liiketoiminnan tukemiseen ja vaikuttavampaan johtamiseen.

Hankinnan tulevaisuus rakentuu yhä enemmän ihmisten varaan. Tuore hankintajohtajan rekrytointi kertoo muutoksesta: substanssi on edelleen tärkeä perusta, mutta menestys syntyy luottamuksesta, yhteistyöstä ja muutosjohtamisesta. Paras hankinnan ammattilainen ei hallitse vain prosesseja – hän saa ihmiset onnistumaan. Juuri siinä syntyy todellinen kilpailuetu.

Miltä näyttää hankintapäällikön työpäivä, kun tekoäly toimii työparina? Blogissa kuvaan, miten promptit, AI-assistentit ja AI-agentit voivat tukea hankintaa markkinakartoituksesta sopimusneuvotteluihin. Kyse ei ole teknologiasta vaan oikeiden käyttökohteiden tunnistamisesta. Tekoäly vapauttaa aikaa päätöksentekoon, neuvotteluihin ja liiketoiminnan tukemiseen. #hankinta #tekoäly

Sopimusneuvottelun Suomen ennätys? Yhdessä projektissa neuvoteltiin 164 toimittajasopimusta muutamassa kuukaudessa — viimeisessä vaiheessa 97 sopimusta vain 12 päivässä. Taustalla olivat vakioidut toimintamallit, tekoälyn hyödyntäminen, läpinäkyvä seuranta ja jatkuvasti kiihtyvä tekemisen rytmi. Missä tilanteissa näin nopeaa mallia voisi hyödyntää sinun organisaatiossasi?

Mitä maksaa kategoriajohtamisen koulutus yhdelle henkilölle? Hyvä kysymys, mutta tärkeämpää on valita oikea tapa edetä. Kategoriajohtaminen voi alkaa lukemisesta, jatkua avoimella koulutuksella ja viedä käytäntöön räätälöidyllä sparrauksella. Todellinen hyöty syntyy, kun yksittäisen osaamisen sijaan rakennetaan yhteinen toimintamalli.

Moni hankinta kehittää työkaluja ja prosesseja, mutta vaikuttavuus jää puuttumaan. Kaikki alkaa timantinkovasta toteutuksesta – se luo uskottavuuden. Mutta siihen ei voi jäädä. Arvo syntyy, kun rooli muuttuu: tuot vaihtoehtoja, kysyt miksi ja osallistut. Siirtymä toteuttajasta vaikuttajaksi on vaikea, mutta juuri siinä syntyy todellinen vaikuttaja.

Yksi intensiivinen interim-toimeksianto on tullut päätökseen. Tällä kertaa työskentelin energiasektorilla tilanteessa, jossa hankinta piti rakentaa käytännössä nollasta – nopeasti ja ilman, että liiketoiminta saa häiriintyä. Keskiössä oli: hankinnan toimintamallin rakentaminen toimittaja- ja sopimuskentän varmistaminen operatiivisen ostamisen käynnistäminen päätöksenteon ja vastuiden selkeyttäminen Työ tehtiin paineessa, mutta lopputulos oli selkeä: toiminta käynnistyi hallit

Hankintaosaaminen ei ole vain kilpailutuksia, sopimuksia tai dataa. Ne ovat perusta, mutta eivät vielä vaikuttavuutta. Todellinen hankintaosaaminen näkyy siinä, miten osaamista käytetään: kyvyssä ymmärtää liiketoimintaa, vaikuttaa päätöksiin ja rakentaa yhteistyötä. Kyse ei ole vain tekemisestä, vaan siitä, mitä saadaan aikaan.

Hankinnan kehittäminen osoitti, että onnistuminen vaatii syvällistä tarpeen ymmärtämistä, operatiivista tekemistä ja kykyä mukauttaa suunnitelmaa käytäntöön. Toimittajatiedon kokoaminen, sopimusrakenteen rakentaminen ja jalkauttaminen olivat keskeisiä vaiheita. Tuloksena syntyi toimiva ja laajennettava kokonaisuus, joka tukee sujuvaa arkea ja tiedolla johtamista.

Interim-toimeksianto päättyi – mutta työ ei. Rakensimme ostamisen arjen, toimittajakentän ja sopimuspohjan käytännössä alusta. Loimme näkyvyyttä dataan ja ohjaukseen. Tärkeintä oli muutos: yhteinen tapa toimia. Interim ei ole suunnittelua, vaan tekemistä – ja sen pitää jättää pysyvä jälki.

Hankinta on bruttomarginaalin tärkein ajuri. Vaikka ajat ovat haastavat, hankinta-interim-toimeksiannot eivät hiljene – koska vaikutus näkyy heti. Kun hankinta otetaan haltuun, kustannukset, toimittajat ja päätöksenteko saadaan kuntoon. Bruttomarginaali ei parane odottamalla, vaan tekemällä.

Kategoriajohtaminen ei ole strategista, jos se jää hankinnan sisäiseksi työkaluksi. Sen tunnistaa puheesta, suunnitelmista ja tavoitteista. Jos keskustelu, analyysi ja mittarit keskittyvät operatiivisiin asioihin, myös kategoriajohtaminen on operatiivista. Strategiseksi se muuttuu vasta, kun se tukee liiketoiminnan tavoitteita ja luo uutta arvoa.

Kilpailuetua luova kumppanuus syntyy, kun ostaja ja toimittaja eivät keskity vain sopimukseen tai hintaan, vaan yhteiseen menestykseen. Ostaja tuo suunnan ja liiketoimintatarpeen, toimittaja osaamisen ja kehitysideat. Kun tavoitteet ovat linjassa, tieto kulkee avoimesti ja molemmat investoivat yhteistyöhön, suhde tuottaa enemmän arvoa kuin yksittäinen kauppa.

Projektin viimeinen kuukausi kertoo, onnistuiko työ oikeasti. Tässä toimeksiannossa neuvottelimme noin 200 toimittajasopimusta, joista viimeiset sata tulivat vielä loppusuoralla. Samalla rakensimme toimintamallit, vastuut ja kehittämisen tiekartan. Viimeinen päivä on levollinen vain silloin, kun työ jatkuu ja arki toimii myös ilman projektia.

Teimme enemmän kuin odotettiin – mutta emme tehneet enempää asioita. Rakensimme ratkaisuja, jotka skaalautuvat ja jäävät elämään. Kun toimintamalli toimii ilman alkuperäistä tekijää, vaikutus kasvaa itsestään. Todellinen mittakaava syntyy siitä, että teimme enemmän ajattelun tasolla, emme suoritteiden määrässä.

Pienet tiimit ovat usein nopeimpia, rohkeimpia ja vaikuttavimpia. Kun vastuut ovat selkeät, luottamus kunnossa ja suunta yhteinen, päätöksiä ei siirretä – ne tehdään. Pienet tiimit eivät huku rakenteisiin vaan keskittyvät tekemiseen, oppimiseen ja tuloksiin. Siksi ne pystyvät muuttamaan enemmän kuin kokonsa antaa ymmärtää.

Interim-projektissa hiljainen tieto ei saa jäädä ihmiseen, vaan sen on siirryttävä organisaatioon. Hiljainen tieto syntyy kokemuksesta, näkemisestä ja päätösten perusteluista. Sitä siirretään avaamalla ajattelua, käymällä säännöllisiä reflektiokeskusteluja ja dokumentoimalla vaihtoehdot sekä riskit. Näin osaaminen jää taloon – ei vain lopputulos.

Liikkeenluovutuksessa neuvottelin 100 sopimusta tiukassa aikataulussa. Onnistuminen perustui priorisointiin, systemaattiseen seurantaan, oikeiden päättäjien löytämiseen ja selkeään, myönteiseen viestintään. Emme kilpailuttaneet, mutta loimme uskottavan vaihtoehdon. Sopimusprosessi nopeutui viikosta parhaimmillaan päivään.