Kaksi kuplaa – yksi todellisuus: miksi myynti ja hankinta eivät kohtaa (mutta pitäisi)
- Lauri Vihonen
- 24.3.
- 2 min käytetty lukemiseen
Toimin aktiivisesti LinkedInissä, erityisesti hankinta-aiheiden parissa. Kutsun sitä hankintakuplaksi. Kun hetki sitten eksyin myyntiaiheiseen keskusteluun Kalle Toivosen postauksen kautta, tajusin: myynti ja hankinta elävät kuin kahdessa eri maailmassa.
Eivät vain aiheet, vaan myös ihmiset, näkökulmat ja keskustelukulttuuri ovat toisistaan erillisiä. Ja silti – myynti ja hankinta tarvitsevat toisiaan joka päivä.
🧩 Kieli – sanat paljastavat ajattelutavan
Yksi keskeinen syy myynnin ja hankinnan kuplien erillisyyteen liittyy kieleen – ja tarkemmin sanottuna siihen, millä käsitteillä kumpikin puhuu toisesta osapuolesta.
🟠 Myynti puhuu ostamisesta.
Myyjät pyrkivät fasilitoimaan asiakkaan ostoprosessia – eli vaikuttamaan asiakkaan päätöksentekoon. Termi “osto” viittaa usein yksittäiseen transaktioon, tarpeeseen tai tilaukseen. Harvoin puhutaan hankinnasta – joka kattaa kokonaisen arvoketjun, strategiset tavoitteet ja pitkäaikaiset kumppanuudet.
🔵 Hankinta puhuu toimittajista – ei myynnistä.
Hankinnan diskurssi pyörii toimittajien hallinnan, riskien ja suorituskyvyn ympärillä. Myynti nähdään toimittajan edustajana – ei liiketoimintakumppanina. Harvoin pohditaan, miten myyjän tapa toimia vaikuttaa hankinnan onnistumiseen.
Tulos: Molemmat puhuvat toisesta, mutta eivät koskaan suoraan toisilleen.
Näin syntyy tilanne, jossa myynti yrittää vaikuttaa “ostajaan”, jota ei enää ole – ja hankinta pyrkii ohjaamaan “toimittajaa”, joka ei ymmärrä, miksi sitä johdetaan.
Todellisuudessa molemmat puhuvat samasta ilmiöstä – liiketoimintakumppanuudesta – mutta eri kielellä, eri näkökulmasta ja eri logiikalla.
Segmentointi
🟠 Myynti segmentoi asiakkaita: strategiset, kasvavat, läpimurtoasiakkaat.
🔵 Hankinta luokittelee toimittajia: operatiiviset, taktiset, strategiset.
Mutta mitä tapahtuu, kun nämä segmentoinnit eivät kohtaa?
Esimerkiksi myyjä pitää asiakkuutta strategisena, mutta ostaja näkee toimittajan operatiivisena. Tuloksena on ristiriitaiset odotukset ja turhautumista.
Tavoitteet – mutta eri poluilla
Sekä myynti että hankinta puhuvat:
📈 kasvusta
💡 innovaatioista
🎯 arvosta
🏆 kilpailuedusta
Mutta nämä sanat kuuluvat eri kupliin. Yhteistä pöytää, jossa arvosta puhutaan yhdessä, on harvoin.
💡 Kolme ratkaisun avainta
Jos halutaan parempaa yhteistyötä, molempien osapuolten on tehtävä kolme asiaa:
1️⃣ Ymmärrys
Opitaan toistemme logiikka:
• Miten hankinta tekee päätöksiä?
• Miten myynti rakentaa arvolupauksen?
Ilman tätä keskustelu jää oletusten varaan.
2️⃣ Asemointi
• Myynti: Missä asemassa olen asiakkaalle?
• Hankinta: Onko toimittajalle selvää, miten häntä asemoidaan ja miksi?
Avoin asemointi selkeyttää odotuksia – ja mahdollistaa kehittymisen kumppanuudeksi.
3️⃣ Yhteensovittaminen
• Miten ostoprosessi ja myyntiprosessi kohdataan?
• Voimmeko suunnitella vuorovaikutusta niin, että kumpikin etenee samassa rytmissä?
Yhteinen pelikirja ei ole vain mahdollinen – se on kilpailuetu.
🚀 Lopuksi, kun myynti ja hankinta eivät kohtaa
Myynti ja hankinta kohtaavat käytännössä – mutta eivät keskustelussa.
Se on hukattu mahdollisuus.
Jos haluamme parempia tuloksia, vahvempia kumppanuuksia ja aitoa yhteistyötä, kuplat pitää puhkaista.
Aloita yhdestä keskustelusta.
Yhdestä jaetusta tavoitteesta.
Yhdestä kysymyksestä: ymmärränkö minä, miten toinen ajattelee?
Comments